Nähtävyydet

Tehtaan koululla keväällä 2024 avautuvasta Varkauden uudesta museokeskus Konstista löytyvät jatkossa monille jo tutut Varkauden museo ja Varkauden taidemuseo. Tähän konstailemattomaan poppooseen on napattu myös upouutta seuraa: hassutteleva Lasten tehdas, joka tutustuttaa lapset ja leikkimieliset Varkauden alueen teollisuuteen. 

Museokeskus Konstin upeat tilat rakentuvat parhaillaan idyllisellä Vanha Varkaus -alueella sijaitsevan, Karl Lindahlin suunnitteleman, vuonna 1924 valmistuneen Tehtaan koulun seinien suojassa. Konstin ovet avautuvat tulevana keväänä komeasti rakennuksen juhliessa 100-vuotissyntymäpäiviään.

Tutustu myös:
Piipun juurella – Varkauden, Forssan ja Valkeakosken museoiden yhteinen kokoelmatietokanta
saranat.fi – Kulttuuriympäristö verkossa
mobiilireittejä Varkauden historiaan

VARKAUDEN MUSEOKESKUS KONSTI
Satakunnankatu 1, 78300 Varkaus
Puh. 040 769 1010
konsti@varkaus.fi

www.varkaus.fi/konsti
facebook.com/varkaudenmuseokeskusKonsti

Varkauden ainutlaatuinen nähtävyys on Mekaanisen Musiikin Museo.
Se kuluu lajissaan Euroopan parhaimpiin ja mainitaan ulkomaisissa
matkaopaskirjoissa Top Ten –vierailukohteena Suomessa. Mekaanisen Musiikin
Museon vauhdikkaalla ja hauskojen tarinoiden siivittämällä opastuskierroksella esitellään noin 400 ihmeellistä instrumenttia, jotka ovat esillä aikakausiensa mukaan sisustetuissa suurissa saleissa.

Soitinkokoelma on hämmästyttävä; soittorasiat, automaattipianot
ja -orkesterit, viulut ja haitarit sekä posetiivit pienestä pöytämallista aina
valtaisaan Amadeukseen saakka. Mahtavin kaikista on maailman suurin
orkestrioni, 75-soittajan Popper Goliath. Vuosittain museon väki kunnostaa
näyttelyyn uusia laitteita.

Opastettu museokierros kestää noin tunnin verran, joten viimeiselle kierrokselle tulijoiden toivotaan saapuvan paikalle tuntia ennen sulkemisaikaa. Aukioloajat museon nettisivuilla, kts. yhteystiedot alla.

Mekaanisen musiikin museossa voit törmätä johonkin odottamattomaan.
Museossa asustaa myös papukaija Iivo.

Mekaanisen Musiikin Museo
Pelimanninkatu 8
78850 Varkaus
puh. 050 590 9297
info@mekaanisenmusiikinmuseo.fi
www.mekaanisenmusiikinmuseo.fi
facebook.com/MekaanisenMusiikinMuseo

Tervetuloa kokemaan Aalto Saimaan rannalla Varkaudessa!

Suosittelemme omatoimikierrosta Aalto Varkaus -karttaesitteen tai Tarinasoittimen mobiilioppaan avulla www.tarinasoitin.fi/varkausaalto

Varkaudessa pääset tutustumaan vanhaan teollisuuskaupunkiin, johon Alvar Aalto on jättänyt kädenjälkensä. Hän aloitti Varkauden tehtaiden suunnittelijana 1930-luvun puolivälissä ja vaikutti tässä roolissa kymmenisen vuotta. Oli myös useita suunnitelmia, jotka jäivät toteutumatta. Lisäksi pääset näkemään kaupungin muuta vanhaa rakennushistoriaa, tutustumaan Saimaan järvialueen luontoon sekä savolaiseen ruokakulttuuriin. 

Funktionalismin kärkijoukoissa vaikuttanut Alvar Aalto tähtäsi suunnittelullaan edistyksellisempään ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. 1940-luvulla tärkeäksi tavoitteeksi tuli myös jälleenrakentaminen ja sen järkevä toteuttaminen. Varkaudessa Aallon kynästä syntyi suunnitelmia niin teollisuusrakennuksia, asemakaavoja kuin tavallisten ihmisten koteja varten. Varkauden talotehtaasta valmistui satoja Aallon suunnittelemia tyyppitaloja ympäri Suomen. 

Varkauden yli 200-vuotinen teollisuushistoria näkyy kaupungin arjessa. Vuosien mittaan on menestyksellisesti luotu mm. ruukki- ja konepajatoimintaa sekä laivanrakennus-, puunjalostus- ja paperiteollisuutta. Tänä päivänä Varkaus tunnetaan myös energiateknologian osaamisesta.

Osa vanhasta teollisuusalueesta on muuntautunut modernin kalatalouden keskukseksi. Varkaudessa nautitaan Saimaan vedessä, ympäristöystävällisesti kasvanutta kirjolohta.

Teollisuuden historiaa täydentää hienosti Mekaanisen Musiikin Museo, joka esittelee mekaanisen musiikin kansainvälistä historiaa 1800-luvulta tähän päivään. 

Tietoa muista Suomen Alvar Aalto -kohteista visit.alvaraalto.fi 

Museossa on esillä tatuointikulttuuriin liittyvää aineistoa ja välineitä eri puolilta maailmaa. Toinen museon perustajista on William Robinson Iso-Britanniasta, Liverpoolista ja toinen varkautelaisen Savo Terror Tattoo -studion omistaja Janne Penttinen. William Robinson on kerännyt tatuoinnin historia-aineistoa kymmeniä vuosia ja museossa on esillä on myös harvinaisuuksia. Museon yhteydessä toimii tatuointistudio.

Museo on avoinna maanantaista lauantaihin.

Sisäänpääsy 5€ (toistaiseksi vain käteismaksu)

Opastettu kierros (aikataulujen salliessa) 10€

Tattoo Museo – Varkaus Tattoo Museum
Savontie 117
puh. 040 848 3371
Facebook/ Tattoo Museo – Varkaus Tattoo Museum

Kämärin luontopolku

Kämärin uudet sillat rakennettiin 2021 viherkäytävien yhdistämistä ajatellen ja mahdollistamaan kulkua monipuolisesti koskialueella. Näiden siltojen kautta pääsee kulkemaan kahden kosken Kattilakosken ja Linnakosken ylitse. Lisäksi alueelle aloitetaan tekemään kesällä 2022, kaloille sopiva luonnonkoskea jäljittelevä nousuväylä ja kutualue.

Kaunis Kämärin saari sijaitsee Ämmäkosken ja historiallisen Taipaleen kanava-alueen välissä. Luontopolku johtaa lehtipuuvaltaisessa lehdossa koskimaisemiin siltojen ylitse, jotka ylittävät kaksi koskea. Reitti jatkuu siltojen jälkeen oikealle pitkin vanhempaa siltaa myötäillen rantaa. Polku päätyy Rehnströminkadulle jäähallien läheisyyteen.

Kämärin luonto on monipuolinen ja eläinlajisto on runsas. Varkauden nimikkoeläin saukko elää alueella ja lahoavat lehtipuut ovat talvisin houkutelleet alueelle myös valkoselkätikan. Ämmänkoskessa ja Kämärinkoskessa on oma hyönteis- ja kalamaailmansa. Puromainen Kämärinkoski on lohikalojen nousua varten rakennettu luonnonmukainen kalatie.

Esittely & video Kämärin luontopolulta / Outdooractive

*Pituus 4,4 km, arvioitu kulkuaika 1 t 10 min, vaativuustaso helppo
*Aloitus- ja parkkipaikka on Navitaksen pysäköintialue, Wredenkatu 2
*Ei talvikunnossapitoa
*Huomioitavaa: Ämmäkosken pato säännöstelee kosken juoksutusta automaattisesti ja veden pinnan korkeus saattaa vaihdella äkillisesti. Liikkuminen kuivana olevan kosken uomassa ei ole turvallista. Alueella on kameravalvonta. Koskikalastuslaituri reitin pohjoisrannalla on tarkoitettu ainoastaan kalastusseuran käyttöön. Laituri voi olla liukas.

Kämärin 98 hehtaarin alue jakaantuu toiminnan perusteella kolmeen erilaiseen osaan; luontoalueeseen, urheilualueeseen ja kanava-alueeseen. 

Historia

Kämärin historia juontaa kauaksi menneisyyteen, sillä Varkauden hankalista koskista muodostui luonnostaan pysähdys- ja huoltopaikkoja. Kosket olivat kalaisia ja alueelle syntyi 1500-luvulla Olavinlinnan alaisuudessa toimiva Kruununkalastamo. Koskiin istutettiin lohta ja tehtiin erityisiä lohenkasvatusaltaita.

Mies, sukunimeltään Kämäräinen perusti paikalle vesimyllyn jo ennen 1750-luvun puoltaväliä ja myllyn paikkaa alettiin kutsua Kämärinkoskeksi. Kämärin alueen kannalta (siihen aikaan Myllysaari) merkittävää oli Taipaleen kanavan valmistuminen vuonna 1840. Aleksanteri II määräsi 1856 perustettavaksi Kämärin alueelle kaupungin. Koskenniemen kaupunki olisi sijainnut Taipaleen kanavan molemmin puolin ja rajoittunut Ämmäkoskeen. Asemakaavan laati vuonna 1857 maanmittari Carl Rehnström, mutta hanke ei kuitenkaan toteutunut.

1930-luvulla rakennettu tanssilava toimi Kämärillä 1970-luvulle saakka. Lottakahvila eli Sampola valmistui vuonna 1939 ja on nykyään partiolaisten omistuksessa. A. Ahlström Oy tilasi arkkitehti Yrjö Lindegreniltä suunnitelmat Kämärin urheilupuistoa varten. Tällä suunnitelmalla ”The Centre of Athletics” hän voitti 1948 Lontoon olympialaisten taidekilpailun arkkitehtuurin kultamitalin. Siitä toteutuivat urheilukenttä, katsomo, maratonpolku ja uimala.

Kämäri on vuosien saatossa kehittynyt suosituksi urheilu- ja lähivirkistysalueeksi. Alueella sijaitsee luontopolun lisäksi uimaranta, hiekkatekonurmikenttä, tekojäärata ja kaksi jäähallia. Kämärillä pelataan jääpallo-, jääkiekko- ja pesäpallo-ottelut.

Urheilualueen toisella laidalla on kanava-alue. Taipaleen kanava yhdistää Unnukan ja Haukiveden, joiden vedenpintojen korkeusero on 4,6-6 m. Noin 500 m pitkä kanava on rakennettu 1962-67. Vanha kivikanava, rakennettu 1835-40, on säilynyt nähtävyytenä. Kanavamuseo ja Kanavapolku esittelevät alueen historiaa. Taipaleen vierassatama sijaitsee kanavan yläpuolella.

Taipaleen kanavamuseo
Ämmäkosken kuohuntaa videolla

Taipaleen kanava-alueella voi tutustua yli 180-vuotiaaseen museokanavaan ja seurata laivaliikennettä toiminnassa olevan kanavan varrella. Kanavahistoria esittäytyy sekä kanavamuseossa että aluetta kiertävällä kanavapolulla ja uudella mobiilireitillä. Kanavamuseon perusnäyttely Via Canalia kertoo Pohjois-Savon kanavarakentamisen historiasta sekä vesiliikenteestä. Kesäisin kanavalla on myös vaihtuvia näyttelyitä. 

Lisäksi kanavan ainutlaatuisessa miljöössä toimii Musiikkikahvila Kukkakeidas, joka nimensä mukaisesti tarjoilee kahvilaherkkuja elävän piano-, viulu- ja laulumusiikin säestyksellä. Kukkamyynnin ohella kahvila vastaa kanavan ulkorakennuksen taidenäyttelystä että ulkona käyskentelevistä maatalon eläimistä.   

Taipaleen kanavamuseo sekä museokauppa Luotsi 
Avoinna: kesällä joka päivä klo 10–18 
Vapaa pääsy!

Katso Timo Heinosen tunnelmalliset kuvat: Taipaleen vanhan kanavan kauneutta

Yhteystiedot
Taipaleen kanava, Kanavakatu 1
78250 Varkaus
Puh. 044 444 2366
taipaleen.kanavamuseo@varkaus.fi

MUSEOASSISTENTTI

(Museoiden asiakaspalvelu ja opastukset, museokauppa ja tiedotus)
Anne Puurunen

anne.puurunen@varkaus.fi

Puh. 040 588 1009

info@kukka-keidas.fi

Nettisivut: kukka-keidas.fi

Facebook

Nettisivut: Taipaleen kanavamuseo
Facebook: facebook.com/taipaleenkanava

Taidekeskus Väinölä on idyllinen puutalo koivujen katveessa Varkauden keskustassa.  Kolmessa galleriahuoneessa; Valkoinen sali – Sininen hetki – Iltarusko – järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä läpi vuoden. Lisäksi talossa on laaja peruskokoelma grafiikkaa, akvarelleja ja veistoksia. Väinölässä on  ammattitaitoinen kehystämö sekä taiteilijatarvike- ja julistemyymälä. Kävijät voivat levähtää kodikkaassa kahviossa,  jossa voi taiteen lomassa nauttia muun muassa kotona leivottua taatelikakkua.

Kesäisin Väinölä muuttuu suositun ILOA – Naivistit Varkaudessa -näyttelyn kodiksi.

Lisäksi Väinölässä esitetään NUKKETEATTERINÄYTÖKSIÄ. Teatterinuket ja lavastuksen on tehnyt nukketeatterikasvattaja Marja-Muusa Hämäläinen, joka myös esittää tarinan.

KALAKUKKO-KATUJUNAN koti on myös Taidekeskus Väinölässä. Kierrokset juontaa Marja-Muusa Hämäläinen. Kalakukko-katujuna tekee tilausajoja kesällä. Juna on katettu, ikkunat ovat avoimet ja junaan mahtuu 30 henkilöä. Tarvittaessa järjestetään teemaopastuksia.

Väinölä on alun perin A. Ahlströmin Oy:n 1913 rakennuttama hirsirakenteinen kahden perheen asuintalo, joka toimi virkailijoiden asuntoina vuoteen 1983 saakka. Rakennuksen alkuperäinen nimi Väinölä on säilynyt arvokkaasti mukana toiminnan vaihtuessa kuvataiteen varkautelaiseksi tyyssijaksi. 

Taidekeskus Väinölä
Ahlströminkatu 8-10, 78250 Varkaus
puh. 0400 487 401
info@taidekeskusvainola.fi
www.taidekeskusvainola.fi
www.facebook.com/Taidekeskus-Väinölä

Varkauden Vesitornin laella toimii kesällä Terassikahvila Torni. Asiakkaat pääsevät nauttimaan upeista näkymistä pehmustetuilla terassituoleilla ja sohvilla istuskellen ja tarjoiluista nauttien. Elävät viherkasvit luovat tunnelmaa ja lekotteluun on aurinkotuolit. Kahvilan puolesta on varattu lämmittäviä huopia viileämpiä päiviä varten.

Terassikahvila Torni on pääsymaksuton kohde ja invahissin avulla sinne on esteetön pääsy.  Istuinpaikkoja on 50 henkilölle, joten iso ryhmäkin mahtuu kerralla. Uusi, seinällinen lasiterassi n. 30 henkilölle mahdollistaa aukiolon joka säällä. 

Tarjolla on kahvia, virvokkeita, jäätelöä ja pehmistä sekä makeita ja suolaisia kahvileipiä. Tornin erikoisuus ovat erilaiset suolaiset ja makeat vohvelit.

Kahvilan voi varata myös omiin tilaisuuksiin.

Aukioloajat
Toukokuussa ja syyskuussa viikonloppuisin ja muinakin päivinä hyvällä säällä. 
Kesä-elokuussa joka päivä.
Muuna aikana tilauksesta ympäri vuoden.
Katso tarkemmat aukioloajat Facebook / Terassikahvila-Torni

Terassikahvila Torni
Nakskovinkatu 8
78200 Varkaus
puh. 040 5040 204
puh. 040 658 9805
tarja.mikkonen@kisapuisto.fi
www.kisapuisto.fi
Facebook / Terassikahvila-Torni

Luontokirkko sijaitsee Harjurannalla Joenmäenvuorella. Kirkko rakennettiin vuonna 2000 lähes vuoren korkeimmalle paikalle kunnalta vuokratulle maalle. Kirkon vihki käyttöön piispa Wille Riekkinen. Kirkko on kaikkien vapaassa käytössä. Sisälle kirkkoon mahtuu istumaan noin 40 henkilöä, joten se on oivallinen paikka esimerkiksi pienimuotoisiin perhetapahtumiin. Luontokirkon vieraskirjan sadat nimet ja positiiviset kommentit osoittavat, että tämän kaltaiselle paikalle on todella tarvetta. Kyläyhdistys järjestää Luontokirkolla joka vuosi jouluviikolla perinteisen Joulurauhan julistamisen.

Luontokirkon vieressä sijaitsee Peisin laavu, joka on retkeilijöiden sekä kirkkoon tutustujien ja tilaisuuksien järjestäjien käytössä.
Peisin kunto- ja luontopolku kulkee 4,3 kilometrin pituisen lenkin luontokirkon ja Peisin laavun läheisyydessä.
Katso Peisin polun esittely Retkipaikka-palvelussa 
Mobiilireitti ladattavissa sovelluksena Play Storesta ja App Storesta.

Peis Immosen luolasto sijaitsee myös Joenmäenvuorella. Perimätiedon mukaan tässä luolastossa asusti kesäisin 1900-luvun alkupuolella Peis-niminen yksinäinen mieshenkilö. Peisistä on olemassa varsin hupaisia tarinoita. Yhden tarinan mukaan hänen tapansa oli liikkua kesäisinkin vain suksilla. Nykyisin Peis herätellään valtakuntaansa, mikäli luolastoa katsomaan tulevat ryhmät esittävät tilauksen riittävän ajoissa.

Valokuvaaja Timo Heinonen on ikuistanut kirkon ja ympäröivän luonnon kauneutta marraskuussa 2011, katso kuvat täältä.

HARJURANNAN LUONTOKIRKKO
Harjurannan kyläyhdistys
harjuranta.blogspot.com

Tähtitieteen harrastusyhdistys Warkauden Kassiopeia ry on rakentanut monipuolisen retkeily- ja vapaa-ajankohteen talkoovoimin keskelle savolaista erämaata Kangaslammille. Härkämäen alueella on tähtitornin, kodan ja laavun lisäksi uusi kerhotalo, joka soveltuu erinomaisesti kokousten, tapahtumien ja perhematkailun kohteeksi. Mäen rinteellä näköalapaikalla on iso kota ja laavu.

Härkämäen tähtitorni on varustettu nykyaikaisilla kaukoputkilla lisälaitteineen. Observatorion sijainti 160 metrin korkeudella merenpinnasta täysin valosaasteettomalla paikalla tarjoaa ihanteelliset puitteet tähtien tarkkailuun. Maisemat mäeltä ovat silmiä hiveleviä ja näkyvyys tornilta etelään lähes täydellinen.

Havaitse komeetat, planeetat ja tuhannet syvän taivaan kohteet omin silmin!
On elämys nähdä Saturnuksen renkaat, Jupiterin kaasuvyöt, Andromedan galaksi tai vaikka lähimmän naapurimme Kuun lukuisat kraaterit omin silmin. Välillä taivaallamme on nähtävissä myös komeettoja, joiden pyrstöt ovat aina ihastuttaneet ihmisiä.Lukuisat galaksit antavat käsityksen siitä, millainen oma Linnunratamme on ja millaisessa ympäristössämme oma aurinkokuntamme sijaitsee. Linnunratamme kohteista on havaittavissa monet tähtijoukot, syntyvien tähtien kaasusumut sekä kuolleiden tähtien jäänteet kuten planetaariset sumut ja supernovajäännökset.

Warkauden Kassiopeia yhdistyksen yleisönäytöksiä pidetään pimeään vuoden aikaan Härkämäellä viikottain säävarauksella. Yleisönäytökset näet tästä kalenterista Tilauksesta niitä voidaan järjestää tähtitaivaan ilmiöistä kiinnostuneille vieraileville ryhmille erikseen sovittavana aikana. 

Observatorion tontilla on 1300 m pitkä luontopolku, jossa on tiedeaiheisia tehtävärasteja. Härkämäen maasto on oiva paikka tehdä retkiä sulan maan aikaan
patikoiden tai talvella vaikkapa lumikenkäillen.
Härkämäen observatorion luontopolun kartta

Observatorio sijaitsee n. 30 km päässä Varkauden keskustasta.

Warkauden Kassiopeia ry
Warkauden Kassiopeia ry
Härkämäentie 88, 79480 Kangaslampi
Puh. 040 701 1625
warkauden.kassiopeia@ursa.fi
https://www.kassiopeia.net/

Paul Wahlin tehtaat rakennutti vuonna 1858 asuin- ja vastaanottorakennuksen tehtaanlääkärinä toimineelle Sanfrid Theofron Hällströmille. Hällströmin nuorimman pojan, Johannes (Hannes) Hällströmin v. 1942 kirjoittamissa muistelmissa olevan pohjapiirroksen mukaan päärakennuksessa oli seitsemän huonetta, mm. tohtorin vastaanottohuone ja odotushuone. Rakennuksen suuntaisena virtasi Wahlin virta, jonka rannalla oli uimahuone.

Rouva Anna Hällström nautti luonnosta. Pihapiirissä oli paitsi keittiöpuutarha, niin myös kukkapenkkejä ja koristepensaita. Erikoisuuksia olivat pihanurmikolle kylvetyt kasvit, joiden siemenet olivat Johanneksen opiskelutoverit tuoneet Helsingistä kasvitieteellisestä puutarhasta. Harvinaisuudet olivat kasvaneet vielä v. 1941!

Hällströmillä ja hänen vaimollaan Anna Katarina Lovisa Hällströmillä oli neljä poikaa. Molempien sukujen musiikkiperinne jatkui talossa vilkkaana. Sanfrid musisoi paljon poikiensa kanssa ja Anna-vaimo opetti pianonsoittoa herrasväen lapsille. Talo toimi aikansa terveyskeskuksena ja monessa mielessä myös paikkakunnan musiikki- ja kulttuurikeskuksena.

Nykyään kiinteistö kuuluu Warkaus-seura ry:lle ja toimii Kotiseutukeskuksena. Entisen lääkärin asunnon ja väentuvan ulkoasu on saatettu alkuperäisen mallin mukaiseksi. Talo toimii erilaisten tilaisuuksien, kokousten ja perhejuhlien pitopaikkana.

Varkauden Kotiseutukeskus
Wredenkatu 4, 78250 Varkaus
puh. (017) 552 8889
info@varkaus-seura.fi
www.warkaus-seura.fi

Omatoimiseen retkeilyyn soveltuva Jäppilän Kivikuru on mannerjään muodostama kivi- ja rakkarinne eli pirunpelto. Alue on Etelä-Suomen oloissa harvinaisen laaja louhikko. Kurussa on hyvä akustiikka ja siellä on järjestetty konsertteja. Varkauden KesäKlassisen päätöskonsertti pidettiin heinäkuussa 2017 kivikurun jylhissä maisemissa. Sivun oikeassa laidan vaihtuvat kuvat ovat tilaisuudesta, kuvaaja on Vesa Harinen. 

Jäppilän kivikuru sijaitsee Jäppilästä Sorsakosken kautta Leppävirralle vievän tien varrella. Luonnonsuojeluliitto on valinnut sen yhdeksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista.

http://100luontohelmea.fi/

Jäppilän Kivikuru on osa VedenjakajaReitistöä.

Peis Immosen luolasto sijaitsee Joenmäenvuorella Harjurannan luontopolun lähellä. Perimätiedon mukaan tässä luolastossa asusti kesäisin 1900-luvun alkupuolella Peis-niminen yksinäinen mieshenkilö. Peisistä on olemassa varsin hupaisia tarinoita. Yhden tarinan mukaan hänen tapansa oli liikkua kesäisinkin vain suksilla. Peisin kätkemä aarrearkku avaimineen on vieläkin löytämättä…

Valokuvaaja Timo Heinonen on kuvannut Harjurannan luontokirkon ympäristöä ja luontopolkua marraskuussa 2011. Kuvissa näkyy myös Peis Immosen luolastoa. Kuvat ovat nähtävissä täällä.

Peis Immosen luolasto ja muut Harjurannan kohteet kartalla

Harjurannan Kyläyhdistys
Puh. 046 845 7213 
harjuranta.blogspot.com

VARKAUDEN KIRKOT

Evankelisluterilainen kirkko, Varkauden pääkirkko
Arkkitehti Martti Paalasen suunnittelema Varkauden pääkirkko valmistui talvisodan kynnyksellä vuonna 1939. Professori Lennart Segerstråhlen 1953–1954 maalaama alttarifresko ”Tulkoon Sinun valtakuntasi” on merkittävä taideteos, sillä se on pinta-alaltaan 240 neliömetriä ja näin yksi suurimmista alttarifreskoista Pohjoismaissa.
Varkauden pääkirkko on avoinna kesällä päivittäin, mutta muulloin ainoastaan tilaisuuksien aikana ja sopimuksen mukaan.

Yhteystiedot:
Savontie 1
puh. 040 749 0306
Esittelyvaraukset: puh. 040 702 7748
www.varkaudenseurakunta.fi

Ortodoksinen kirkko
Vuonna 1958 valmistunut kirkko on arkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelema ja pyhitetty Kristuksen Taivaaseenastumisen juhlan muistolle. Kirkon alttaripöytä on peräisin vanhan Valamon luostarista.
Varkauden ortodoksinen kirkko on avoinna sopimuksen mukaan.

Yhteystiedot:
Relanderinkatu 5,
puh. 040 502 1838/ kirkkoherran puh. 050 599 2692
www.ortsaimaa.net

Kangaslammin ev.lut. kirkko
Arkkitehti Kaj Michaelin suunnittelema kirkko edustaa modernia rakennustaidetta. Vuonna 1973 valmistuneen kirkon nähtävyyksiä on Eeva Ryynäsen puinen alttariveistos ”Elämänpuut”. Kirkossa voi tutustua myös vuonna 1972 palaneen puukirkon raunioista pelastettuun esineistöön. Nähtävillä on mm.1600-luvun alussa valmistettu kirjaliina.
Kangaslammin ev.lut. kirkko on avoinna tilaisuuksien aikana ja muulloin sopimuksen mukaan.

Yhteystiedot:
Asematie 1, 79480 Kangaslampi
puh. 040 737 0684
www.varkaudenseurakunta.fi

Harjurannan luontokirkko
Luontokirkko sijaitsee Joenmäenvuorella. Kirkko rakennettiin vuonna 2000 lähes vuoren korkeimmalle paikalle kunnalta vuokratulle maalle. Kirkon vihki käyttöön piispa Wille Riekkinen. Kyläyhdistys järjestää Luontokirkolla joka vuosi jouluviikolla perinteisen Joulurauhan julistamisen.
Kirkko on kaikkien vapaassa käytössä. Sisälle mahtuu istumaan noin 40 henkilöä, joten se on oivallinen paikka esimerkiksi pienimuotoisiin perhetapahtumiin.

Valokuvaaja Timo Heinonen on ikuistanut kirkon ja ympäröivän luonnon luonnon kauneutta marraskuussa 2011, katso kuvat täältä.

Harjurannan Kyläyhdistys ry (harjuranta.blogspot.com)

p. 046 845 7213

harjurannan.kylayhdistys@gmail.com

Pyhän Georgios Voittajan kirkko
Pyhän Georgioksen Voittajan kirkko edustaa karjalaista ja pohjoisvenäläistä kirkonrakennusperinnettä ja siitä on nopeasti tullut pyhiinvaelluskohde ja nähtävyys. Kirkko on rakennettu Yuri Injushinin muistolle ja Jumalan ylistykseksi, ja toimii toimii yhteistyössä Saimaan ortodoksisen seurakunnan kanssa. Avoinna kaikille tutustuttavaksi.

Yhteystiedot:
Kaitaistentie 345, 79690 Kaitainen
puh. 044 725 7548
info@stgeorge.fi
www.stgeorge.fi

LUOSTARIT

Valamon luostari
Valamon munkkiluostari on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus. Nykypäivän ihmiselle luostarin levollinen ilmapiiri ja ympäröivä luonto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden rauhoittumiseen kaukana kaikesta kiireestä. Luonnonkauniilla Heinävedellä sijaitseva luostari ottaa vieraita vastaan ympäri vuoden ja sen alueelta löytyy mm. hotelli, vierasmaja, ravintola, muistoesine- ja viinimyymälä. Valamon luostari järjestää vierailijoille myös opastettuja kierroksia, näyttelyitä, viinikierroksia ja jopa laivaristeilyjä.

Yhteystiedot:
Valamontie 42, 79850 Uusi-Valamo
puh. (017) 570 111 / myynti puh. (017) 5701 810
myyntipalvelu@valamo.fi
www.valamo.fi

Lintulan luostari
Lintulan nunnaluostari sijaitsee Heinäveden kunnassa Palokin kylässä. Lintulan luostari sai alkunsa, kun vuonna 1894 salaneuvos F.P.Neronov lahjoitti luostarin perustamiseksi maatilan Karjalan kannakselta Lintulan kylässä. Varsinaisesti tämä naisluostarin ensivaihe, Lintulan Pyhän Kolminaisuuden naisyhteisö, perustettiin vuonna 1895, mutta sittemmin nimi muuttui luostariksi. Nimen Lintula luostari sai läheisestä kylästä ja joesta. Luostarin nykyinen johtajatar eli igumenia, on äiti Marina. Lintulan luostari palvelee matkailijoita kesä-elokuussa päivittäin sekä touko- ja syys-lokakuussa tilauksesta. Lintulassa on kahvila, muistoesinemyymälä, vierashuoneita sekä luostariesittelyjä.

Yhteystiedot:
Honkasalontie 3, 79830 Palokki
puh. 040 485 7603
lintulan.luostari@ort.fi
www.lintulanluostari.fi

Korkealla harjanteella kohoava manttaalisäätiön talo ”Manttu” erottuu erikoislaatuisuudessaan Kangaslammin keskustan maisemasta. Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema valkeaksi rapattu suojeluskuntatalo valmistui vuosien 1923–1926 aikana. Juuri ennen talon vihkiäisjuhlaa sattui tulipalo, joka tuhosi rakennusta pahoin. Onnettomuuden jälkeen päätettiin talo rakentaa entistä korkeammaksi.

Manttaalisäätiön talo on palvellut useissa eri tarkoituksessa. Alun perin suojeluskuntataloksi tarkoitetussa rakennuksessa pidettiin muun muassa kunnanvaltuuston kokouksia vuoteen 1937 saakka. Rakennus on toiminut myös käräjäpaikkana, koulun ja säästöpankin huoneistoina, kunnansalina sekä taiteilijan ateljeena. Kun suojeluskuntajärjestö lakkautettiin vuonna 1944, rakennus siirtyi manttaalikunnan omistukseen. Manttaalisäätiöstä juontuukin rakennuksen kutsumanimi ”Manttu”.

Vuonna 1990 rakennus siirtyi Kangaslammin kunnan omistukseen ja Kangaslammin siirryttyä Varkauteen Manttu siirtyi sen mukana. Vuonna 2020 Manttu sai yksityiset omistajat. Rakennuksen pihapiirissä on kaksi piharakennusta, joista toinen on Oiva Kallion suunnittelema talli, joka muutettiin 1940-luvulla asuinrakennukseksi. Toinen ulkorakennus rakennettiin sodan aikana varasto- ja saunatiloiksi.

Tiedustelut puh. 0400 470 377

Kangaslammen koti- ja koulumuseoa ylläpitää Kangaslammin kyläyhdistys. Koti- ja koulumuseon rakennuksella on takanaan mielenkiintoinen historia, sillä se on rakennettu edellisen vuosisadan vaihteessa ja siinä on toiminut aikaisemmin mm. Adolf Markkasen kauppa, kahvila, meijeri, poliisin virka-asunto ja kunnantoimisto. Museo on avoinna viikonloppuisin 10-15. Museon yhteydessä toimii pieni kahvio.

Kangaslammin koti- ja koulumuseo
Kangaslammintie 1
79480 Kangaslampi
Koti- ja koulumuseoasiain yhteyshenkilö ja museon esittely aukioloaikojen ulkopuolella:
Olli-Pekka Kähkönen, olli-pekka.kahkonen@hotmail.com
puh. 045 104 9664

Kangaslammin kyläyhdistys

Saimaan syväväylän ylittävältä Komminselän kaarisillalta avautuvat upeat järvimaisemanäkymät. Se on yksi Suomen suurimmista silloista ja sen vapaa alituskorkeus on 24,5 metriä ja pituus 480 metriä, valmistumisvuosi 1972.