Luontonähtävyyksiä ja Saimaa-elämyksiä
Varkaudessa luontomatkailijan ei tarvitse poistua kaupungista nähdäkseen Saimaata. Katso alta Varkauden seudun parhaimmat kohteet luonnon ystävälle.
Kämärin saari ja Ämmäkoski

Luonnonkauniilla Kämärin ulkoilualueella voi nauttia vehreästä luonnosta ja Ämmäkosken kuohuista aivan Varkauden keskustan tuntumassa. Kämärin saarella polku johtaa lehtipuuvaltaisessa lehdossa koskimaisemiin, yli puusiltojen ja yhtyy valaistuun ulkoilureittiin uimarannan tuntumassa. Taipaleen kanava-aluekin on vain kävelymatkan päässä reitiltä.
Kämärin uudet sillat rakennettiin 2021 viherkäytävien yhdistämistä ajatellen ja mahdollistamaan kulkua monipuolisesti koskialueella. Näiden siltojen kautta pääsee kulkemaan kahden kosken, Kattilakosken ja Linnakosken, ylitse.
Kämärin luonto on monipuolinen ja eläinlajisto on runsas. Kämärillä voi törmätä Varkauden nimikkoeläimeen saukkoon ja onpa siellä talvisin nähty myös valkoselkätikka. Kuohuvat Ämmäkoski ja Kämärinkoski piristävät vehreää maisemaa ja niillä on oma hyönteis- ja kalamaailmansa. Ämmäkoskeen on syksyllä 2022 valmistunut Suomen suurin luonnonmukainen ohitusuoma, jota pitkin uhanalaiset vaelluskalat löytävät tien lisääntymisalueilleen.
Kämärin ulkoilualueelle pääsee kävellen keskustasta. Auton saa kätevästi parkkiin Navitaksen pysäköintialueelle (Wredenkatu 2). Kun saavut Navitaksen parkkipaikalle lähde kohti uimahallia. Uimahalli Ilopisaran edestä menee pyörätie, jota oikealle jatkamalla pääset koskipuistoon ihailemaan Ämmäkoskea.
Kämärin ulkoilualue
- Talvikunnossapidetty reitti n. 700 m.
- Ulkoilureitti n. 2,5 km.
- Aloitus- ja parkkipaikka on Navitaksen pysäköintialue, Wredenkatu 2.
Kämärin historia
Kämärin historia juontaa kauas menneisyyteen, sillä Varkauden hankalista koskista muodostui luonnostaan pysähdys- ja huoltopaikkoja. Kosket olivat kalaisia ja alueelle syntyi 1500-luvulla Olavinlinnan alaisuudessa toiminut Kruununkalastamo. Koskiin istutettiin lohta ja tehtiin erityisiä lohenkasvatusaltaita.
Mies, sukunimeltään Kämäräinen perusti paikalle vesimyllyn jo ennen 1750-luvun puoltaväliä ja myllyn paikkaa alettiin kutsua Kämärinkoskeksi. Kämärin alueen kannalta (siihen aikaan Myllysaari) merkittävää oli Taipaleen kanavan valmistuminen vuonna 1840. Aleksanteri II määräsi 1856 perustettavaksi Kämärin alueelle kaupungin. Koskenniemen kaupunki olisi sijainnut Taipaleen kanavan molemmin puolin ja rajoittunut Ämmäkoskeen. Asemakaavan laati vuonna 1857 maanmittari Carl Rehnström, mutta hanke ei kuitenkaan toteutunut.
1930-luvulla rakennettu tanssilava toimi Kämärillä 1970-luvulle saakka. Lottakahvila eli Sampola valmistui vuonna 1939 ja on nykyään partiolaisten omistuksessa. A. Ahlström Oy tilasi arkkitehti Yrjö Lindegreniltä suunnitelmat Kämärin urheilupuistoa varten. Tällä suunnitelmalla ”The Centre of Athletics” hän voitti 1948 Lontoon olympialaisten taidekilpailun arkkitehtuurin kultamitalin. Siitä toteutuivat urheilukenttä, katsomo, maratonpolku ja uimala.
Kämäri on vuosien saatossa kehittynyt suosituksi urheilu- ja lähivirkistysalueeksi. Alueella sijaitsee luontopolun lisäksi uimaranta, hiekkatekonurmikenttä, tekojäärata ja kaksi jäähallia. Kämärillä pelataan jääpallo-, jääkiekko- ja pesäpallo-ottelut.
Urheilualueen toisella laidalla on kanava-alue. Taipaleen kanava yhdistää Unnukan ja Haukiveden, joiden vedenpintojen korkeusero on 4,6-6 m. Noin 500 m pitkä kanava on rakennettu 1962-67. Vanha kivikanava, rakennettu 1835-40, on säilynyt nähtävyytenä. Kanavamuseo ja Kanavapolku esittelevät alueen historiaa. Taipaleen vierassatama sijaitsee kanavan yläpuolella.
Taipaleen kanava-alue

Taipaleen kanava-alueella voi seurata laivaliikennettä Saimaan syväväylään kuuluvan kanavan partaalla. Ylä- ja alapuolisen vesistön, Unnukan ja Haukiveden korkeusero on noin viisi metriä, joten sulutus on mielenkiintoista katseltavaa. Samalla voi tutustua yli 180-vuotiaaseen kivestä rakennettuun vanhaan kanavaan, joka oli Suomen ensimmäinen sulkuporteilla varustettu kanava.
Alueen keskipisteenä toimii Kanavamuseo. Via Canalia -perusnäyttely kertoo Pohjois-Savon kanavarakentamisen historiasta, kanavahallinnosta ja –hoidosta sekä vesiliikenteestä. Näyttelyssä on esillä muun muassa Taipaleen kanava-alueen pienoismalli vuodelta 1905 ja kanavatornin vanha kalusto.
Aluetta kiertää viehättävä kanavapolku, jonka varren infotauluissa on tietoja kanavan historiasta. Taipaleen maisemissa voi nauttia kahvit viehättävässä nuorten yrittäjien perustamassa Musiikkikahvila Kukkakeitaassa. Kahvilassa on livemusiikkia, kotieläinpiha, kesäkukkamyyntiä ja itsetehtyjä leivonnaisia.
Kanavamuseo on avoinna kesä-, heinä- ja elokuussa joka päivä klo 10-18, muulloin tilauksesta. Vapaa pääsy!
Taipaleen kanavamuseo
Taipaleen kanava, Kanavakatu
78250 Varkaus
puh. 044 444 2366
taipaleen.kanavamuseo@varkaus.fi
facebook.com/taipaleenkanava
Härkämäen observatorio
Tähtitieteen harrastusyhdistys Warkauden Kassiopeia ry on rakentanut monipuolisen retkeily- ja vapaa-ajankohteen talkoovoimin keskelle savolaista erämaata Kangaslammille. Härkämäen alueella on tähtitornin, kodan ja laavun lisäksi uusi kerhotalo, joka soveltuu erinomaisesti kokousten, tapahtumien ja perhematkailun kohteeksi. Mäen rinteellä näköalapaikalla on iso kota ja laavu.
Härkämäen tähtitorni on varustettu nykyaikaisilla kaukoputkilla lisälaitteineen. Observatorion sijainti 160 metrin korkeudella merenpinnasta täysin valosaasteettomalla paikalla tarjoaa ihanteelliset puitteet tähtien tarkkailuun. Maisemat mäeltä ovat silmiä hiveleviä ja näkyvyys tornilta etelään lähes täydellinen.
Havaitse komeetat, planeetat ja tuhannet syvän taivaan kohteet omin silmin!
On elämys nähdä Saturnuksen renkaat, Jupiterin kaasuvyöt, Andromedan galaksi tai vaikka lähimmän naapurimme Kuun lukuisat kraaterit omin silmin. Välillä taivaallamme on nähtävissä myös komeettoja, joiden pyrstöt ovat aina ihastuttaneet ihmisiä.Lukuisat galaksit antavat käsityksen siitä, millainen oma Linnunratamme on ja millaisessa ympäristössämme oma aurinkokuntamme sijaitsee. Linnunratamme kohteista on havaittavissa monet tähtijoukot, syntyvien tähtien kaasusumut sekä kuolleiden tähtien jäänteet kuten planetaariset sumut ja supernovajäännökset.
Warkauden Kassiopeia yhdistyksen yleisönäytöksiä pidetään pimeään vuoden aikaan Härkämäellä viikottain säävarauksella. Yleisönäytökset näet tästä kalenterista. Tilauksesta niitä voidaan järjestää tähtitaivaan ilmiöistä kiinnostuneille vieraileville ryhmille erikseen sovittavana aikana.
Observatorion tontilla on 1300 m pitkä luontopolku, jossa on tiedeaiheisia tehtävärasteja. Härkämäen maasto on oiva paikka tehdä retkiä sulan maan aikaan
patikoiden tai talvella vaikkapa lumikenkäillen.
Observatorio sijaitsee n. 30 km päässä Varkauden keskustasta.
Warkauden Kassiopeia ry
Warkauden Kassiopeia ry
Härkämäentie 88, 79480 Kangaslampi
Puh. 040 701 1625
warkauden.kassiopeia@ursa.fi
Komminselän silta
Saimaan syväväylän ylittävältä Komminselän kaarisillalta avautuvat upeat järvimaisemanäkymät. Se on yksi Suomen suurimmista silloista ja sen vapaa alituskorkeus on 24,5 metriä ja pituus 480 metriä. Komminselän silta on valmistunut vuonna 1972.
Peis Immosen polku ja luolasto

Peis Immosen luolasto sijaitsee Joenmäenvuorella Harjurannan luontopolun lähellä. Perimätiedon mukaan tässä luolastossa asusti kesäisin 1900-luvun alkupuolella Peis-niminen yksinäinen mieshenkilö. Peisistä on olemassa varsin hupaisia tarinoita. Yhden tarinan mukaan hänen tapansa oli liikkua kesäisinkin vain suksilla. Peisin kätkemä aarrearkku avaimineen on vieläkin löytämättä…
Peis Immosen luolasto ja muut Harjurannan kohteet kartalla
Peis Immosen polku ja luolasto
Harjurannan kyläyhdistys
puh. 046 845 7213
Jäppilän Kivikuru
Omatoimiseen retkeilyyn soveltuva Jäppilän Kivikuru on mannerjään muodostama kivi- ja rakkarinne eli pirunpelto. Alue on Etelä-Suomen oloissa harvinaisen laaja louhikko. Kurussa on hyvä akustiikka ja siellä on järjestetty konsertteja, kuten Varkauden KesäKlassisen päätöskonsertti heinäkuussa 2017.
Jäppilän kivikuru sijaitsee Jäppilästä Sorsakosken kautta Leppävirralle vievän tien varrella. Luonnonsuojeluliitto on valinnut sen yhdeksi Suomen 100 luontohelmeä -kohteista.
Jäppilän Kivikuru on osa VedenjakajaReitistöä.
Kansallispuistot
Lyhyen matkan päässä Varkaudesta sijaitsevat myös Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot, joissa voi kohdata Saimaan tunnetuimman asukkaan, saimaannorpan!
Linnansaaren kansallispuisto
Saimaaseen kuuluvalla Haukivedellä sijaitseva Linnansaaren kansallispuisto on satoine saarineen ja suurine selkineen vesiretkeilijän paratiisi. Se soveltuu niin päiväkävijöille kuin telttailijoille ja veneilijöillekin. Pinta-ala on 97 km² ja aluetta hoitaa Metsähallitus. Linnansaaressa suojellaan Järvi-Suomen arvokasta saaristoluontoa ja kaunista maisemaa. Saarien suojissa viihtyy erittäin uhanalainen saimaannorppa – onhan Linnansaari ”saimaannorpan koti”. Uljas päiväpetolintu – sääksi – kuuluu Linnansaaren tunnuslajistoon ja on vesien yllä lekutellessaan alueella tuttu näky.
Linnavuoren näköalapaikka on korkea kallio, josta avautuva näkymä edustaa Saimaan järviluontoa kauneimmillaan. Linnansaaren torppa on kunnostettu nähtävyydeksi ja sen kaskitilalla voi eläytyä esivanhempiemme elämäntyyliin omavaraistalouden aikana. Sammakkoniemen leirintäalueella on tarjolla monenlaisia palveluita saunasta savumuikkuihin!
Tutustu Linnansaaren kansallispuistoon tarkemmin:
www.luontoon.fi/linnansaari
Koloveden kansallispuisto
Erämainen Koloveden kansallispuisto tarjoaa upeat puitteet erityisesti melontaretkeilyyn tai souteluun. Koloveden levollinen ilmapiiri muodostuu hiljaisuudesta, joka täyttyy ainoastaan luonnon omista äänistä. Polttomoottorikäyttöisillä veneillä liikkuminen on lähes koko puiston alueella kielletty. Maisemaa hallitsevat vedestä pystysuoraan kohoavat jopa 40 m korkeat kalliojyrkänteet. Jylhä maisema on viimeisimmän jääkauden muovaamaa.
Jääkauden peruja on myös maailman uhanalaisin hylje, saimaannorppa. Sen esi-isät jäivät saarroksiin Saimaaseen järven kuroutuessa jääkauden jälkeen erilleen Itämerestä. Kolovesi on yksi tämän Saimaan alkuasukkaan viimeisiä elinalueita.
Puiston itäosassa katseen vangitsee karunkaunis Ukonvuori, joka on nähtävyys jo itsessään. Jo muinaiset eränkävijät lienevät nähneet paikan erikoislaatuisuuden, mistä kertoo tuhansia vuosia sitten maalattu ihmishahmo Ukonvuoren jyrkässä seinämässä. Kalliomaalauksia löytyy Koloveden alueella useammasta paikasta.
Koloveden luontopolut Nahkiaissalossa (mantereella) ja Mäntysalon saaressa kulkevat vaihtelevassa maastossa, joten niillä tarvitaan tukevat jalkineet.
Koloveden kansallispuistoa hoitaa Metsähallitus. Lisätietoa puistosta: www.luontoon.fi/kolovesi