Ämmäkoski
Koskikalastusta ja luontoelämyksiä keskellä kaupunkia.
Varkauden tarina alkaa täältä, Ämmäkosken rannoilta. Virtaava vesi on ohjannut ihmisten kulkua, antanut elannon ja sen varaan on koko kaupunki syntynyt.
Ainutlaatuinen Ämmäkoski virtaa keskellä Varkauden kaupunkia Unnukan ja Saimaan Haukiveden vesistöjen välissä. Helposti saavutettava koskialue sijaitsee Päiviönsaaren ja Kämärin luonnonsuojelualueen lomassa, lähellä Vanhan Varkauden palveluja.
Ämmäkoski on tunnettu arvokkaana kalakeitaana jo kauan ennen pysyvää asutusta. Se oli aikoinaan yksi Saimaan vesistön kalaisimmista koskista ja kuulu lohistaan, joita ei lähivesillä juuri esiintynyt. Varkaudessa toimi 1500-luvulla myös Olavinlinnan alainen kruununkalastamo.
Koski säilyi liki luonnontilaisena 1900-luvun alkuun saakka, jolloin kosket valjastettiin energian tuotantoon ja Ämmäkosken yläosaan rakennettiin pato. Patoamisen myötä vaikeutui myös vaelluskalojen lisääntyminen ja reitti ylävesille.
Viime vuosina koskialueella on tehty laajoja kalataloudellisia ennallistamistöitä. Tänä päivänä Ämmäkoski on Suomen suurimpia koskia, joka on vesitetty ja kunnostettu ympäristövirtaaman avulla. Koskeen on valmistunut marraskuussa 2022 Suomen suurin luonnonmukainen ohitusuoma, jota pitkin uhanalaiset vaelluskalat löytävät jälleen tiensä lisääntymisalueilleen.
Tänään Ämmäkoski on elävä esimerkki siitä, miten luonto ja kaupunki voivat kukoistaa rinnakkain. Ennallistettu koski tarjoaa elinympäristön uhanalaisille lajeille, monipuolisia virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia sekä ainutlaatuisen kalastuskohteen.
Kalastus Ämmäkoskella
Ämmäkoski on tärkeä elinympäristö muun muassa äärimmäisen uhanalaiselle Saimaan järvilohelle ja järvitaimenelle. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kalastus koskella on tarkoin säänneltyä ja luvanvaraista.
Ulkopuolisille kalastajille myydään kolme kalastuslupaa vuorokautta kohden. Ämmäkosken kalastuslupia voi ostaa ostaluvat.fi-palvelun kautta. Koskella kalastaminen on mahdollista vuoden ympäri rauhoitusaikaa (1.9.-30.11.) lukuun ottamatta. Järvitaimen, järvilohi ja harjus ovat koskialueella täysrauhoitettuja ja pyydetyt kalat on vapautettava. Kalastus painottuu muihin kalalajeihin. Jokainen alueella liikkuja voi omalla toiminnallaan edistää uhanalaisten kalojen suojelua: kunnioita rauhoitusmääräyksiä ja seuraa ajantasaisia ohjeita.
Kalastussäännöt 2026
- Kalastusvuorokausi alkaa klo 12.00 ja päättyy 11.59. Vuorokauden lupa maksaa 50 euroa. Lupia on myynnissä yhteensä 3 kpl / vuorokausi, jonka lisäksi Warkauden Urheilukalastajilla on käytössään 3 lupaa / vuorokausi. Lisäksi kaupunki on vesialueen omistajana pidättänyt oikeuden 2 lupaan / vuorokausi.
- Sopimuksen voimassaoloajan järvitaimen, järvilohi ja harjus ovat koskialueella täysrauhoitettuja, kalastus toteutetaan lohikalojen osalta Catch & Release -periaatteella ja kalastus painottuu muihin kalalajeihin.
- Kalastus on kielletty Ämmäkosken koko koskialueella 1.9.-30.11 välisenä aikana.
- Kalastaja saa käyttää yhtä (1) vapaa, jossa on yksi siima. Vavan on oltava kalastajan kädessä tai käden ulottuvilla, enintään kahden metrin päässä. Vapaa ei saa jättää yksin pyyntiin. Koski- ja virta-alueilla ootto-onki on kielletty.
- Ämmäkosken koskialueella saa käyttää ainoastaan väkäsettömiä koukkuja. Vavassa saa käyttää enintään kahta yksihaaraa koukkua, (joiden välinen etäisyys vähintään 50cm.) Suurin sallittu koukkukoko #2/0 jonka kita on kuitenkin max 15mm.
- Kalastus koskialueella on lopetettava, kun veden lämpötila nousee yli 21 C.
- Koski- ja virta-alueilla on kiellettyä käyttää syöttitahnaa, silikonipalloja tai luonnonsyöttejä, kuten toukkia, matoja, katkarapuja tai täkykaloja. Veneestä tapahtuva kalastaminen ei ole sallittua. Myös verkot, katiskat ja pitkäsiimat sekä muut seisovat pyydykset ovat kiellettyjä.
- Kalastaja on lupaa vastaan velvoitettu pitämään kirjaa ja ilmoittamaan tiedot pyydetyistä saaliskaloista sekä vapautetuista kaloista. (Whatsupilla numeroon 040 759 0555. Viestiin kalastajan nimi, kalalaji, pituus arvio tai mitattu, evällinen/eväleikattu. Kuva kalasta vapaaehtoinen).
- Kalastajalla on oltava valtion kalastuksenhoitomaksu suoritettuna.
- Kalastajat liikkuvat alueella omalla vastuulla. Varkauden kaupunki ei vastaa alueella sattuneista vahingoista.
- Kahluukielto on voimassa merkityillä alueilla 15.6. saakka.
Kämärin ja Ämmäkosken kalastuskieltoalueet
Katso kalastuskieltoalueen kartta PDF-tiedostona
Kalalajit ja kiintiöt
- Järvitaimen ja järvilohi ovat koskialueella täysrauhoitettuja, kalastus toteutetaan Catch & Release -periaatteella ja kalastus painottuu muihin kalalajeihin.
- Kuha: (Alamitta 42 cm) Kiintiö 3 kalaa / vuorokausi.
- Kirjolohi: Kiintiö 3 kalaa / vuorokausi.
Istutustoiminta Ämmäkoskella toteutetaan yhteistyössä Varkauden kaupungin, kalatalousviranomaisen, Varkauden urheilukalastajien, Haukiveden kalatalousalueen ja Varkauden alapuolen velvoitealueiden osakaskuntien kanssa. Istuttamisella pyritään tukemaan ensisijaisesti Järvitaimenen, Järvilohen ja Harjuksen luontaista lisääntymistä. Koskialueelle ei istuteta kirjolohta.
Ämmäkosken ennallistaminen
Varkauden kosket valjastettiin vuonna 1912 energian tuotantoon ja Ämmäkosken yläosaan rakennettiin pato vuoden 1916 jälkeen. Ennen sitä Ämmäkoski oli yksi Saimaan vesistön kalaisimmista koskista. Pato oli tärkeä osa Varkauden teollistumista, mutta samalla se heikensi koskialueen virtavesiluontoa ja esti vaelluskalojen kulun ylävesille.
Koskien luonnontilaa rapauttivat voimakkaat virtaamavaihtelut. Veden säännöstelyn vuoksi Ämmäkoski kärsi kuivuudesta tulva-aikoja lukuun ottamatta, eivätkä kalat ohjautuneet vanhoihin säännöstelypadon ja Kämärinkosken kalateihin. Taimenia saapui kutemaan, mutta poikasten selviytyminen oli heikkoa.
Vuonna 2020 käynnistyi laaja, jopa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellinen virtavesien ennallistamishanke, jonka tavoitteena oli palauttaa Ämmäkoski elinvoimaiseksi. Keskeinen ratkaisu oli uuden luonnonmukaisen ohitusuoman rakentaminen padon ohi. Uoma mahdollistaa kalan vapaan kulun Unnukan ja Haukiveden välillä ja takaa riittävän ympärivuotisen virtaaman koko koskialueelle.
Samalla kosken rakenteita kunnostettiin, kutusoraikoita lisättiin talkoovoimin ja pienempiä sivu-uomia, kuten Arpinkoski ja Kattilakoski, elvytettiin. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2022. Uusi Suomen suurin, 170 metriä pitkä ja 10 metriä leveä luonnonmukainen ohitusuoma avattiin jo samana syksynä. Koskialueen kunnostustöitä jatkettiin seuraavina vuosina.
Tulokset ovat olleet merkittäviä. Kalat löytävät uuden uoman ja käyttävät sitä aktiivisesti. Ohitusuoma toimii sekä vaellusreittinä että tärkeänä elinympäristönä virtavesilajeille. Ensimmäisten seurantatutkimusten mukaan koskialueen poikastuotanto on jo kolminkertaistunut ja poikasmäärät ovat moninkertaistuneet.
Ämmäkosken ennallistamishanke oli osa vaelluskalojen luontaista elinkiertoa edistävää maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmaa, jossa parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautetaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Hanketta rahoittivat ja ohjasivat maa- ja metsätalousministeriön sekä WWF:n lisäksi Varkauden kaupunki, Stora Enso Oyj, Pohjois-Savon ELY-keskus ja hankkeen päätoteuttaja Navitas Kehitys Oy. Hanke päättyi vuoden 2025 lopussa.
Koskialuetta, sen elpymistä ja etenkin taimenen luontaisen lisääntymisen käynnistymistä seurataan tulevaisuudessakin tarkasti. Kunnostushankkeen päätyttyä seurannan vastuu on siirtynyt Haukiveden kalatalousalueelle.
Uhanalaiset kalat Ämmäkoskella
Ämmäkoski on harvinainen ja arvokas elinympäristö useille vaelluskaloille, joista erityisesti Saimaan järvilohi ja järvitaimen ovat äärimmäisen uhanalaisia. Saimaan järvilohi on jopa uhanalaisempi kuin saimaannorppa: luonnossa lisääntyviä yksilöitä on jäljellä vain muutamia, ja lajin säilyminen on täysin ihmisen suojelutoimien varassa. Myös järvitaimen on kokenut voimakkaan taantuman vesistöjen patoamisen ja elinympäristöjen muutosten vuoksi.
Järvilohi ja järvitaimen ovat vaelluskaloja, jotka syntyvät virtavesissä, kasvavat järvessä ja palaavat aikuisina takaisin synnyinpaikalleen kutemaan. Ne tarvitsevat puhtaita, virtaavia vesiä ja sorapohjia lisääntymiseen. Poikasvaiheessa ne elävät useita vuosia koskessa ennen vaellusta järveen. Elinkiertoon kuuluu myös paluu kutemaan samalle kotikoskelle, mikä tekee jokaisesta virtavedestä ainutlaatuisen ja korvaamattoman.
Ämmäkosken ennallistaminen on palauttanut vaelluskaloille mahdollisuuden nousta kutemaan ja tarjonnut uusia elinalueita myös muille virtavesilajeille, kuten siialle ja kivennuoliaiselle. Seurantatutkimukset osoittavat, että erityisesti taimenen poikasmäärät ovat kasvaneet merkittävästi, ja koskialueen monimuotoisuus on lisääntynyt.
Ämmäkosken historiaa
Ämmäkoski on vuosisatojen saatossa toiminut liikenneväylänä, kuninkaallisena kalastuspaikkana ja teollisuuden voimanlähteenä. Sijainti Saimaan vesistön kapeikossa teki Varkauden seudusta jo esiteollisena aikana keskeisen liikenteen solmukohdan ja kauppiaiden kauttakulkupaikan. Vaikeakulkuisista koskista muodostui matkantekijöille luontaisia pysähdys- ja huoltopaikkoja, sillä veneet oli vedettävä maitse virtausten ohi.
Kalarikkaat vesistöt ja kosket houkuttelivat kalastajia Varkauteen kauan ennen pysyvää asutusta. Ämmäkoski oli aikoinaan yksi Saimaan vesistön kalaisimmista koskista ja kuulu lohistaan, joita ei lähivesillä juuri esiintynyt. Maine kantautui myös Ruotsin hoviin saakka, ja 1500-luvulla Varkauteen syntyi Olavinlinnan alainen kruununkalastamo.
Kustaa Vaasa julisti erämaiden kuuluvan ”Jumalalle, kuninkaalle ja Ruotsin kruunulle”. Kruunu sääteli kalastusoikeuksia tiukasti. Koskiin istutettiin lohta ja tehtiin erityisiä lohenkasvatusaltaita.
Koskien voima on luonut perustan Varkauden teollisuuden synnylle. Ensimmäiset myllyt nousivat Ämmäkosken ja Huruskosken (nyk. Voimakanava) rannoille jo 1700-luvulla. Varkauden teollisuuden katsotaan alkaneen vuonna 1815, kun vapaaherra Gustaf Wrede sai senaatin luvan ruukin perustamiseen. Syitä ruukin sijoittamiseen olivat muun muassa kosket sekä lähistön järvimalmi- ja metsävarannot.
Varkauden ruukin aikoihin puolet kalastamosta kuului ruukille. Paul Wahl & Co:lla oli Varkaudessa 1800-luvun jälkipuoliskolla oma kalastaja, joka pyydysti lohta Ämmäkoskesta tehtaan johdon ruokapöytiin. Tässä työssä tukikohtana toimi Kalapirtti, yksi Varkauden vanhimmista rakennuksista.
Lohien pyytäminen oli 1800-luvulla sallittua vain erikoisluvalla, jonka sai maksamalla vuosimaksun työväen sairausapukassaan. Lupia myönnettiin tehtaan virkailijoille sekä vieraileville kalastajille koti- ja ulkomailta. Ämmäkoski oli myös kansainvälisesti tunnettu kalastuskohde, jossa vieraili 1800-luvulla erityisesti englantilaisia urheilukalastajia. Erikoisluvallakin sai käyttää vain onkea, muiden pyydysten käyttö oli sallittu vain tehtaan omalle kalastajalle. Saaliina oli pääasiassa lohi ja siika sekä jonkin verran haukea, säynäviä, lahnoja, ahvenia ja särkiä.
Koskialue on palvellut kehittyvää teollisuutta ja muuttunut sen mukana. Kosket valjastettiin energian tuotantoon ja Ämmäkosken yläosaan rakennettiin pato 1900-luvun alussa. Nykyinen suurikokoinen pato on vuodelta 1972. Pato vaikeutti vaelluskalojen lisääntymistä ja kulkua ylävesille, ja veden tiukan säännöstelyn vuoksi koski kärsi kuivuudesta tulva-aikoja lukuun ottamatta.
Vuosikymmenten varrella kalojen kulkua ja koskialueen elinolosuhteita on yritetty helpottaa. Ämmäkosken säännöstelypatoon ja Kämärinkoskeen rakennettiin kalatiet, joihin kalat eivät kuitenkaan ohjautuneet. Uusi aika koitti vuonna 2022, kun Ämmäkoskeen valmistui Suomen suurin luonnonmukainen ohitusuoma, jota pitkin kalat voivat vaeltaa padon ohi. Yli sata vuotta suljettuna ollut koski virtaa vapaana, ja uhanalainen Saimaan järvilohi kutee jälleen entisillä kotivesillään.
Teollistumisen jälkeen koskialueen ja sen saaret omisti A. Ahlström Oy. Vuoteen 2022 asti koskialueen kalastusoikeus oli vuokrattu Warkauden Urheilukalastajat ry:lle. Nykyisin vesialueen omistaa Varkauden kaupunki.
Koskimaisema muodostaa nykyisin ainutlaatuisen virkistys- ja luontoalueen. Lue lisää Kämärin ulkoilu- ja virkistysalueesta.
Alueen palvelut ja nähtävyydet
- Koskialueelta löytyy laavu tulipaikkoineen sekä pöytiä ja penkkejä eväshetkeä varten.
- Vanha Varkaus -alueen ravintola-, majoitus- ja kauppapalvelut sijaitsevat noin 300 metrin päässä Päiviönsaaressa.
- Julkinen WC Varkauden uimahalli Ilopisarassa (huomioithan kesän aukioloajat).
- Kaunis Kämärin saari sijaitsee Ämmäkosken ja historiallisen Taipaleen kanava-alueen välissä.
- Paikoitus Navitas Taitotalojen pysäköintialueella Ämmäkosken puoleisessa reunassa osoitteessa Wredenkatu 1-3.
Raportit
Varkauden Ämmäkosken taimenkannan seuranta vuosina 2019–2024
Työraportti 3/2025 (Reetta Väätäinen, Jukka Syrjänen ja Kimmo Sivonen)